Kiitoksen anto

Nyt on sitten vietetty pitkä neljän päivän thanks giving viikonloppu Powell Riverissä, jossa asuu Ianin veli Bill perheineen (mua vuoden nuorempi tyttö Marissa, mun ikänen poika Adrian, billin vaimo Angie ja iso koira Rocky). Perjantai ja eilinen Maanantai oli vapaapäiviä. Lähettiin perjantai aamupäivällä ajaa kohti Powell Riveriä joka sijaitsee about 5 tunnin ajomatkan pääs Vancouverist (sisältää kaks lauttaa). Saavuttiin perille illalla ja jengi otti mut avoimesti vastaan. Mä, Seamus ja Adrian majoiduttiin samantein kellariin pelaamaan xboxii. Lauantain aamupalavohveleiden jälkeen me lähettiin miesten kesken keilaamaan. Eikä muuten pelattu normaalia 10 keilan keilaust vaan viittä keilaa joit koitettiin kaataa semmosel pienel pallol. Oli outoo ja hieman erilaist mut hauskaa silti.  Illalla pelattiin näitten perinteen mukaan lautapelejä.

Sunnuntai oli aivan superhauska päivä. Aamupalan jälkeen lastattiin reppuihin hotdoggei, kaakaoo, sipsei ja limsaa, autonkatolle kanootti ja peräkärryyn mönkijä ja ajettiin, taas miesten kesken, näitten perinteiselle mestalle semmosen pienen järven rantaan. Siellä me sitten tehtiin nuotio, syötiin, ajeltiin vuorotellen mönkijällä mettäpolkuja ja puheltiin kaikenlaista. Illalla oli tietysti thanks giving ateria. Paikalla oli saapunut vielä yks Billin poika Christian ja Angien äiti. Ennen ateriaa Bill nopeesti kertoi mulle päivän tarkotuksen, joka ainakin ennen vanhaa oli että kiitettiin jumalaa sadosta, ja sitten kiitti itse siitä että oltiin kaikki yhdessä paikalla.

Ruoka oli ihan törkeen hyvää ja ateria muistutti meijän jouluruokaa. Erinnäköset lautaset kiers pöytää ja ruokaa otettiin monta kertaa ja niin paljon, että kaikki oli totaalisesti täynnä. Tarjolla oli tietenkin kalkkunaa täytettä (stuffing) ja porkkanoita, maissia, ceasar-salaattia, perunamuussia ja kastiketta, makeaa perunamuussia ja leipää. Ruoan jälkeen pieni paussi ja sitten tietenkin jälkiruuaksi kurpitsapiirakkaa ja jätskiä joka oli muuten ihan pirun hyvää. Billin äiti Ellen sanos mulle että mun pitää vaatia että Suomessa ruvetaan viettää thanks giving päivää.

Jälkiruokien jälkeen pelattiin taas peliä. Peli oli nimeltään Things. Säännöt oli yksinkertaset; jokanen pelaaja on vuorotellen lukija joka lukee teeman esim. ''Things I would do if I was a dictator..''. Sit jokanen pelaaja kirjottaa lapulle mitä ite tekis. Lukija kerää laput ja lukee ne ääneen ja sen jalkeen jokainen palaaja vuorollaan koittaa yhdistää ketä on kirjottanu mitäkin. Oikein arvattu tippuu pois ja arvaaja saa pisteen. Peli oli ihan törkeen hauska ja kaikki meistä nauro 90% ajasta. Pelissä tuli esille esim. meijän perheen inside-joke ''halloween in Finland'' jonka tarina on et Ian, jolla on vähän huono muisti ja se kyselee mult aina kaikennäköstä moneen kertaan, kysys multa pariin otteeseen mun ensimmäisen kuukauden aikana, että juhliiko suomalaiset Halloweenia ja mä sanoin ei. Sit kerran ku se kysys kolmannen kerran puolvitsillä niin vastasin, että joo ja sit siitä on tullu meijän inside vitsi. Ja aina jos Ian kysyy multa jotain mitä se on kysyny jo ennen niin mun pitää nostaa vaan niin monta sormee ilmaan ku se on vaan kysyny ja siit se sit muistaakin yleensä et mitä mä oon vastannu.

Seamus ja mää ollaan lähennytty aika paljon tässä viimisen viikon aikana. Meistä on tullu vähän niinkun veljekset. Brennakin alkaa lämpenemään pikkuhiljaa. Se ei nimittäin ollu puhunu mulle henkilökohtasesti oikeestaan mitään ennen tätä viikonloppuu ja Erin sanos että ei kannatta ottaa itteensä sillä Breanna on tosi ujo. Seamus veikkas, että tuun kuulemaan siltä EHKÄ happy birthday ja Goodbye.

Maanantaina tultiin takasin kotiin superväsyneinä. Ja tänänen maanantai ei ollu yhtään sen pirteempi. Koulussa nukahdin matikan tunnille, joka on ihan okei sillä osaan jo tänhetkisen asian ja opettaja antaa meijän nukkua/pelata kännykällä/mitävaan kuhan ei häiritse opetusta ja ite pitää huolen että oppii.

Overall mulla on ollut täällä mahtavaa aikaa eikä mitään vastoin käymisiä tai pientä koti-ikävää suurempaa oo sattunut. Kuvia ei valitettavasti tultu otettua pahoittelen (paitsi Ian otti meijän mettäreissulta kuvan musta takaapäin jota Ian kuvailee ''How finns pee'').

First month!

Tasan neljä viikkoa sitten maanantaina saavuin tänne Vancouveriin, mikä tarkoittaa sitä että täällä on tultu vietettyy aikaa jo neljä vikkoa eli kuukausi. Arki alkaa pikkuhiljaa rullata normaalisti, uudet asiat rupee tuntuu tavallisilta ja niinku Erin sanos et mun ''guest status'' alkaa olemaan loppu ja mä oon osa tätä perhettä. Koulu ei oo mitenkään hankalaa paitsi yhteiskuntaopin kanssa on vähän kamppailua. En oo mikään välkky suomenkaan asioissa joten kanadalainen demokratia ja parlamentti sun muut suhahtaa yli hilseen. Oon löytäny ittelleni oman ''jengin'' ja ''brown guys'' niinku ne täällä sanoo eli kaikki intialaiset kovikset alkaa ottaa päähän. Ei mitenkään pahasti eikä silleen että ne ois mulle jotain tehny. Itseasiassa naurattaa vaan ku kattoo kuinka gangstereita ne yrittää olla. Muuten kaikki sujuu hyvin ja viihdyn koulussa. Ootan kovasti klubien esittelypäivää jolloin lähes jokainen koulun klubi esittelee niitten toimintaa. Toivon löytäväni sieltä itselleni jotain mukavaa ajanvietettä. Koululiikunta on ihan törkeen kilpailuhenkistä mut hauskaa ja on tosi jees kun sitä tosiaan on joka toinen päivä. Viime kouluviikko oli vaan neljä päivää pitkä ja niin on kaks seuraavaakin. Ens viikonloppu on neljä päivää pitkä ja sillon on thanksgiving joka me vietetään Powell Riverillä (missä ikinälieneekään).

Viikonloput on ollu tosi hauskoja ja ollaan touhuttu paljon kaikennäköstä. Vähän päälle viikko takaperin perjantaina oltiin pelaamassa yhden Reaganin luona pokeria Seamusin ja sen parin kaverin kanssa. Lauantaina haikattiin Squamish Chiefin huipulle joka oli melko rankka homma. Huipulla olin kohtuu poikki mut se oli tosi hauskaa ja näkymät ei ollu pahat. Sunnuntaina käytiin semmosessa sky diving tunnelissa joka oli kans ihan pirun hauskaa.

Seamus plänkkäämässä (Oli niin hauska kuva et oli pakko julkasta täällä)

Viime viikonloppu oli kolmipäivänen. Oltiin koko viikonloppu Victoriassa, joka on BC:een eli tän provinssin pääkaupunki, koska Ianilla ja Erinillä oli jotain bisneksii hoidettavan siellä. Sil aikaa mä ja Seamus pyörittiin ympäri kaupunkii. On muuten pakko mainita et 4 dollarin paidat Quicksilver kaupast on aika mielyttävä löytö. Sain myös ensimmäisen kokemuksen kanadailesta leffateatterista. On muuten ihan pirusti isompii ku suomalaiset. Käytiin kattoo leijonakuningas.

Anyway, tää postaus jäi vähän lyhkäseks ja koitan pyrkii kirjottamaan useemmin ja runsaammin tänne. Nyt vaan sattu niin iso paussi kun on ollu niin paljon kaikkee tekemistä ja koettavaa. Ens viikonloppuna on thanksgiving ja sen jälkeen teen postauksen miten se meni ja mitkä oli kokemukseni.